Viekö palveluiden lanseeraaminen liikaa aikaa?
Teollinen yritys haki aktiivisesti kasvua uusien digitaalisten palveluiden avulla. Kehityspäällikkö palkattiin, vastuullaan uusien palvelukonseptien ja ansaintamallien määrittely nykyisten tulovirtojen täydentämiseksi. Sadan päivän kuluttua uusi liiketoimintakonsepti esiteltiin. Yksi päätöksentekijöistä sanoi: ”Näyttää hyvältä paperilla, mutta toteutus on yksinkertaisesti liian vaikeaa. Tietojemme, prosessiemme ja järjestelmiemme perusteella siitä ei tule koskaan kannattavaa liiketoimintaa.” Konsepti keskeytettiin seuraavassa liiketoimintakatsauksessa.
Yllä oleva tarina on kuvitteellinen, mutta saattaa kuulostaa tutulta. Monet yritykset etsivät kasvua uusien datavetoisten palvelukonseptien ja XaaS-liiketoimintamallien avulla.
Yhteinen huolenaihe on, kuinka menestyä kohtuullisessa aikataulussa ja kohtuullisella vaivalla?
Miksi palvelujen digitalisaatiossa usein epäonnistutaan?
Haasteena on, että vallitsevat prosessit, liiketoimintajärjestelmät ja data eivät tue uuden palvelutarjoaman, hinnoittelustrategioiden ja ansaintamallien nopeaa toteuttamista.
Näissä tilanteissa valitaan yleensä yksi seuraavista lähestymistavoista:
- Tehdään muutoksia alkuperäiseen konseptiin, jotta se sopii nykyisiin prosesseihin ja järjestelmiin.
- Prosessi hoidetaan manuaalisesti ja katsotaan miten se sujuu. Hyödynnetään Excel-taulukkoja.
- Luodaan räätälöity koodattu ratkaisu ja integroidaan se asiaankuuluviin liiketoimintajärjestelmiin.
Ensimmäisen oletetaan nopeuttavan käyttöönottoa, koska uusien it-järjestelmien hankkiminen vältetään. Palveluliiketoiminnalle tyypillisten vaatimusten käsittelemiseksi tarvitaan kuitenkin useita mukautuksia ERP- ja muihin vanhoihin järjestelmiin. Nämä mukautukset ovat kalliita ja jäykkiä. Ja silti lopputulos on kaukana siitä, mitä alun perin kuviteltiin. Asiakkaat eivät saa wow-kokemusta, ja tarjottu arvo voi olla liian alhainen.
Toinen lähestymistapa voi tarjota nopean lanseerauksen, mutta prosessi perustuu täysin erillisiin järjestelmiin ja useisiin manuaalisiin välivaiheisiin. Tämä lähestymistapa on erittäin altis virheille, eikä se skaalaudu, jos konsepti lentää, puhumattakaan muista palveluista. Asiakkaat eivät saa sitä nopeaa ja vaivatonta asiakaskokemusta, jonka täysin digitaalinen prosessi voisi tarjota.
Kolmas lähestymistapa voi todennäköisesti ratkaista käsillä olevan liiketoimintakonseptin digitalisoinnin, mutta se vaatii yksityiskohtaisia määrittelyjä ja paljon ohjelmointityötä. Haittana on, että se on melko kallis ja johtaa yleensä joustamattomiin järjestelmiin, jotka tukevat määriteltyä käyttötapaa, mutta vaativat enemmän investointeja muiden mallien kattamiseksi.
Uudet palvelut nopeasti markkinoille
Kokemuksemme mukaan seuraavat tekijät ovat olennaisia kohtia uusien liiketoimintakonseptien toteuttamisessa:
- Valitse tarkoin rajattu palvelukonsepti, joka skaalautuu ja jossa on selkeä tavoite.
- Muodosta eri osastoilta poikkifunktionaalinen tiimi, jonka vahvuutena on uuden kehittäminen eri näkökulmista.
- Tarjoa tiimille pääsy tietoihin ja muihin resursseihin, joita tarvitaan ansaintamallin suunnitteluun.
- Anna tiimille mahdollisuus valita tekninen ratkaisu, jonka avulla palvelukonseptin voi kaupallistaa alusta loppuun.
- Vaadi vastuullisuutta ja säännöllistä raportointia edistyksestä ja kustannuksista.
- Anna tiimin testata uutta mallia potentiaalisten asiakkaiden kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Me Good Signilla olemme keskittyneet auttamaan asiakkaitamme ratkomaan palveluiden monetisaation haasteita ja implementoimaan skaalautuvia palvelumalleja.
Lue kuinka asiakkaamme, kuten Technopolis ja Fortum, saavat uusia liiketoimintamalleja nopeasti markkinoille:
GOOD SIGN OY
Good Sign on suomalainen, vuonna 2007 perustettu 30-hengen ohjelmistoyritys. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa Fortum, Fujitsu ja Technopolis, joille Good Sign on tuonut merkittäviä asiakastyytyväisyys- ja tulosvaikutuksia parantamalla laskutuksen oikeellisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä automatisoimalla palveluiden toimitusta.
Kerromme mielellämme lisää. Ota yhteyttä!
